HELSIENI

Helsieni perustettiin vuonna 2015, kun tapasin samassa jazz-orkesterissa soittavan Chris Holtslagin. Olimme molemmat muuttaneet Suomeen tyttöystäviemme perässä vuotta aiemmin hetkenä, jolloin oli vaikea työllistyä. Olimme kiinnostuneet kiertotaloudesta ja ruoantuotannosta ja päätimme perustaa osterivinokkaita kaupunkiympäristössä kasvattavan sienifarmin. Sieni ei ollut kummallekaan meistä entuudestaan tuttu. Kävimme Hollannissa opiskelemassa perusteita. Vuonna 2019 porukkaan liittyi myös Benoit Mantel. 

Toimintamme perustuu kiertotalousajatteluun. Esimerkiksi kun myymme sieniä ravintolaan, tuomme tullessamme kahvinporoja, joita käytetään yhdessä olkipellettien ja kalkin kanssa kasvualustana sienille. Säkki täytetään kasvualustalla ja sienten alkioilla, ja viedään noin kolmeksi viikoksi inkubaattoriin. Sieltä se siirretään kasvatuskonttiin, jossa sienet alkavat tuottaa satoa. Yleensä prosessissa kestää noin viisi viikkoa, ennen kuin satoa alkaa tulla. Kolmannen sadon jälkeen kasvualusta siirretään pois kontista odottamaan eteenpäin myyntiä. Myymme käytetyt kasvualustat puutarhoihin, joten oikeastaan mitään ei mene roskiin.

Tulevaisuudessa tarvittaisiin jokin edullinen halpa ja tehokas low tech -ratkaisu, jonka avulla voisi kasvattaa ruokaa helposti maissa, joissa alkaa olla haastavaa tuottaa ruokaa esim. kuivuuden vuoksi. Samoin ruokaa voisi kasvattaa kaupoissa ja asunnoissa.. Pidämme myös tärkeänä jakaa ratkaisujamme muidenkin käyttöön, sillä uskomme että yhdessä kumppaneiden kanssa olemme vahvempia kuin kilpailemalla keskenämme.

Toivoisimme löytävämme jonkin pysyvän paikan, jonne voisi houkutella muitakin yrityksiä, jotka jakavat samat arvot, ja jotka voisivat hyödyntää toistensa toimintaa ja toistensa jätteitä. Olemme yrittäneet kasvattaa sieniä läheisen panimon mäskissä, mutta se on hankalaa, sillä mäski pitäisi steriloida eikä meillä ole sitä varten laitteita.

Sopivan paikan löytäminen on haasteellista, sillä haluamme kuitenkin pysyä lähellä kuluttajia kapunkiympäristössä tai lähellä kaupunkia.Toivomme, että lähellä kasvatettu ruoka olisi asia, jonka arvostus nousisi edelleen. Se vähentää hävikkiä, tukee paikallista taloutta ja kuluttajat saavat tuoretta ruokaa.,