– Kumppanuusmaatalouden kysely kertoo vahvasta kiinnostuksesta
Mitä uusmaalaiset kuluttajat oikeasti ajattelevat kumppanuusmaataloudesta? Kysyimme, ja vastaukset yllättivät myönteisesti. Satosopimushankkeen kuluttajakyselyyn vastasi touko–kesäkuussa 53 henkilöä, joista valtaosa asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaukset antavat selkeän suunnan syksyllä 2026 käynnistyvälle kumppanuusmaatalouden pilotille: kiinnostusta on, ja kuluttajat ovat valmiimpia sitoutumaan kuin ehkä uskoisi.
Paikallisuus vetää – ja tuottajien tuotteet kiinnostavat
Kun kysyimme, mikä luomu- ja lähiruoassa houkuttelee eniten, kärkeen nousi paikallisuus ja uusmaalaisten tuottajien tukeminen: peräti 77 prosenttia vastaajista piti sitä tärkeimpien tekijöiden joukossa. Lähes yhtä merkittäviä olivat tuotteiden tuoreus ja maku (75 %) sekä luomu ja kestävät tuotantotavat (70 %). Kiinnostus ei siis perustu vain tuotteeseen itseensä, vaan myös siihen, miten ja missä ruoka on tuotettu – ja kuka sen tuottaa.
Pilottiin osallistuvien tuottajien tuotteista eniten kiinnostusta herättivät Malmgårdin luomujauhot ja viljatuotteet (71 % vastaajista), Ahlbergin puutarhan luomuversot ja salaattikassit (68 %) sekä Mäntymäen luomutilan kananmunat (64 %). Arjen perustuotteet vetävät: jauhot, salaatit ja kananmunat kuuluvat viikoittaiseen ruokapöytään, joten ne sopivat luontevasti myös säännölliseen sopimusmalliin.
Lähiruokaa ostetaan jo – mutta hankkiminen voisi olla helpompaa
Vastaajat eivät ole lähiruoan suhteen aloittelijoita. Lähes puolet hankkii lähiruokaa viikoittain tai useammin. Yleisin ostopaikka on ruokakaupan oma lähiruokavalikoima (60 % vastaajista), ja hieman yli puolet käyttää Uudenmaan Ruuan ekompi.net-verkkoalustaa. Myös suoramyynti tiloilta sekä torit ja maatilatorit ovat monelle tärkeitä kanavia.
Kiinnostuksesta huolimatta ostamista rajoittavat käytännön haasteet. Suurimmaksi esteeksi nousivat saatavuus ja logistiikka – noutopisteet ja aukioloajat – jotka mainitsi hieman yli puolet vastaajista. Myös hinta, valikoiman rajallisuus ja ajanpuute vaikeuttavat lähiruoan hankkimista. Sen sijaan tuotteiden laatu tai alkuperä ei huolettanut käytännössä ketään. Luottamus paikallisesti tuotettuun ruokaan on vahva – pullonkaula on siinä, miten ruoka saadaan sujuvasti tuottajalta kuluttajan keittiöön.
Sadon riski ei pelota
Kumppanuusmaatalouden ydin on siinä, että kuluttaja sitoutuu tuottajaan jo ennen satokautta ja jakaa samalla osan sadon riskistä. Tämä on Suomessa vielä harvinaista – mutta kyselyn perusteella ei vierasta. Yli puolet vastaajista (57 %) valitsi mieluisimmaksi mallin, jossa riski jaetaan tuottajan kanssa ja vajaan sadon sattuessa ratkaisu sovitaan yhdessä. Lisäksi lähes joka viides olisi valmis aitoon kumppanuusmaatalousmalliin, jossa riski on kokonaan kuluttajalla. Vain kahdeksan prosenttia ei haluaisi sitoutua sopimukseen, johon liittyy sadon epävarmuutta.
Sama myönteisyys näkyy maksutavoissa: valtaosa vastaajista on valmis maksamaan ennakkoon joko toimituskohtaisesti, kuukausittain tai jopa koko kauden kerralla. Ennakkomaksu on tuottajalle kumppanuusmaatalouden suurin hyöty, joten tulos on hankkeen kannalta rohkaiseva.
Sisältöön halutaan vaikuttaa
Yksi selkeä viesti tuottajille kuitenkin nousi esiin: valmiiksi lukittu paketti ei riitä kaikille. Vastaajista 40 prosenttia haluaisi koota pakettinsa itse valmiista vaihtoehdoista, ja 28 prosenttia haluaisi voida vaihtaa yhden tai kaksi tuotetta itselleen paremmin sopiviksi. Se, että tuottaja päättää sisällön kauden mukaan, sopi sellaisenaan 17 prosentille. Joustavuus paketin sisällössä – edes pieni – näyttää siis olevan tärkeä osa toimivaa sopimusmallia.
Pilotti käynnistyy syksyllä – tule mukaan
Kyselyn ehkä rohkaisevin tulos oli tämä: kolme neljästä vastaajasta suhtautuu pilottiin myönteisesti tai avoimesti. Kymmenen ilmoitti suoraan haluavansa mukaan, ja suurin joukko vastasi ”ehkä – kertokaa lisää ennen kuin päätän”.
Kerromme mielellämme lisää. Kumppanuusmaatalouden pilotti käynnistyy syksyllä 2026, ja siihen otetaan mukaan 20–30 kuluttajaa testaamaan sopimusmallia yhdessä uusmaalaisten tuottajien kanssa. Sitoumus on yhden kauden mittainen, ja osallistujat pääsevät vaikuttamaan mallin kehittämiseen antamalla palautetta pilotin aikana.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille –
vastauksenne muokkaavat suoraan sitä, millaiseksi kumppanuus-maatalous Uudellamaalla rakentuu.
Susann Rännäri
Director / Toiminnanjohtaja
Tel/Puh: +358 (0)401446160
Projektet har beviljats finansiering från Livskraftscentralen i Nyland ur Europeiska jordbruksfonden för landsbygden 2023–2027, och det genomförs under åren 2026–2027 i samarbete med Luomuliitto och andelslaget Nylands mat. Projektets samarbetspartner är SLC, producentorganisationen för svenskspråkiga jordbrukare.
