Puhumme ruoasta enemmän kuin koskaan, mutta teemme sen eteen vähemmän kuin koskaan.

blogikirjoitus: Olli Repo, food hub manager


Vierailin vanhalla hautausmaalla. Suurissa hautakivissä kiilteli kullatuin kirjaimin ammattinimikkeitä kuten kauppias, pankkiiri, apteekkari ja maanviljelijä. Muut ammattikunnat porskuttavat tänäkin päivänä, mutta viljelijäsuvuissa on tapahtunut alanvaihto. Syömistä me emme ole vähentäneet, mutta olemme muuttaneet sitä, mitä syömme ja mistä ruokamme tulee. Meitä kiinnostaa lähiruoka, mutta maanviljely ei ole enää arvostettu ammatti. Miten tässä nyt näin kävi?


Perinteisiä arvoja uudella tavalla
”Uudenmaan Ruoka” -projektissa me etsimme keinoja, miten saisimme lähi- ja luomutilojen tuotteita helposti jaettavaksi yhdestä paikasta, foodhubista, ilman pitkiä ajomatkoja. Lyhentää reittiä pellolta pöytään ja tehdä se kestävästi. Kehitämme lähiruuan jakelukeskuksia eli foodhubeja, joista voit hakea satokausiruokaa juuri silloin, kun sinulle sopii. Mallin kehitämisessä on mukana paikalliset tuottajat ja kuluttajat. Ideana on luoda malli, jossa kuluttajat tekevät sopimuksia Foodhubin avulla suoraan viljelijöiden ja muiden lähiruokatuottajien kanssa tulevasta sadosta. Koska uusi toimintatapa vaatii luottamusta kuluttajien ja maatilojen välille, Uudenmaan ruoka luo toimivan sopimusjärjestelmän osapuolten välille ja tekee ostamisesta mahdollisimman helppoa.


Kun malli saadaan toimimaan, viljelijä tietää jo alkuvuodesta kenelle ja mitä hän tulee viljelemään pelloillaan. Myös asiakas tekee jo alkuvuodesta sitovan lupauksen ostoista, jotka hän sitoutuu hakemaan sadon kypsyttyä. Näin elintarvikkeita ei nykyisin osteta, vaan ostaminen on hyvin impulsiivista ja hävikkiä syntyy liikaa. Siksi malli vaatii ison asenne- ja ostokäyttäytymismuutoksen asiakkailta. Näillä muutoksilla myös arjen kulutustottumukset tulevat kestävämmiksi.


Lähiruoka tarkoittaa meille uudenmaan alueella tuotettua ruokaa. Selkeä maantieteellinen alue, jonka pystymme helposti kertomaan asiakkaille: ”Meillä lähiruoka on uudellamaalla viljeltyä ruokaa.” Piste.


Toinen iso muutos on hinnoittelu. Foodhub ei määrittele hintaa, vaan tuottaja määrittää kuluttajahinnan. Ruoalle pitää saada oikea hinta ja sen tietää parhaiten se, joka tekee työn sen eteen. Hinnan pitää olla reilu tuottajalle, koska hän vastaa viljelyn kuluista ja riskeistä. Jokaiseen ostoskuittiin on eritelty, kuinka paljon summasta menee veroihin, tuottajalle ja Foodhubille. Näin asiakas näkee aina reilusti, kuinka suuri osuus hinnasta menee suoraan tuottajalle.


Yhteinen yritys? Paikallisia ruokaa paikallisille asukkaille
Nyt käynnissä olevan Foodhub-kokeilun aikana näemme, onko tässä uudessa mallissa liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Jos kokeilu onnistuu, perustamme kokeilujakson jälkeen yrityksen yhdessä kuluttajien ja tuottajien kanssa. Uusi yritys alkaa pyörittämään tätä yhdessä kehitettyä toimintatapaa, joka syntyy nyt kokeiluajanjakson aikana kysymällä: Onko malli kannattava, reilu ja toimiva?


Kouluruokaa kotiseudulta
Kokeilun inspiroimana malli voisi toimia jatkossa myös Pirkanmaalla, Satakunnassa, Lapissa ja muillakin alueellisilla alueilla. Lähiruoasta tulisi taas paikallista ruokaa. Kun paikallisten tilojen määrä kasvaisi, tilat voisivat osallistua yhdessä esimerkiksi kilpailutuksiin kouluruoan tarjoamisessa. Yksin aniharva tila pystyy toimittamaan isompia määriä tuotteita, mutta yhdessä tilat voisivat jakaa sopimusten riskejä ja toimittaa suuriakin määriä tuotteita kouluille, sairaaloihin, vanhustenkoteihin jne.


Kysyntää lähi- ja luomuruoalle on olemassa esimerkiksi ravintoloissa, mutta sen saatavuus on haaste. Harvoilla ravintoloilla on mahdollisuutta ostaa jokaista raaka-ainetta eri toimittajalta. Foodhubin kautta ravintola voisi tilata tuotteita useammalta maatilalta kerrallaan, jolloin paikallisten pientuottajien tuotteita olisi mahdollista saada myös ravintoloista. Kokeilun aikana olemme toimittaneet Uudenmaan ruoka -foodhubin kautta tuotteita mm. Clarion hotellin Kitchen&Table ravintolalle ja Sannan Ruokakassi -nettikauppaan. Heti kun siirryimme kuluttajakaupasta yrityskauppaan, tuotteiden saatavuudesta alkoi tulla ongelma Uudenmaan alueella. Alueella ei ole tarpeeksi esimerkiksi avomaalla vihanneksia viljeleviä tiloja. Myös ennakkoon suunnitellut isot tilausmäärät ovat haastavia viljelyksellisesti ja aikataulullisesti. Jatkamme kokeilussa myös B2B -mallin kehittämistä. USA:ssa foodhubit toimittavat tuotteita pelkästään yrityksille eikä ollenkaan kuluttajille. Uudenmaan ruoka mallin mukaan tuotantoa on kuitenkin mahdollista kasvattaa kysyntä- ja sopimusvetoisesti myös yritysmyynnissä.


Kuluttajat ja viljelijät saman pöydän äärellä
Kokeilun malli on samalla yksi kumppanuusmaatalousmallin muoto, jossa yhdistetään kuluttajat ja viljelijät. Kumppanuusmaatalous on uutta Suomessa, ja se etsii jalansijaa erilaisten projektien kautta. Kun kuluttajilla syntyy yhteys maahan ja viljelijöihin, kasvaa samalla ruuan arvostus. Uusi tapa toimia pienentää ruokahävikkiä ja nostaa maanviljelijöiden arvostuksen takaisin heidän ansaitsemalleen paikalleen. Kun tuotanto ja kulutus laitetaan yhteen niin ylituottamista ja -kuluttamista ei synny.


Foodhub tarjoaa kanavan niille, jotka haluavat olla mukana muuttamassa ruokajärjestelmää kestävämpään suuntaan ja rikastuttamassa paikallista ruokatarjontaa. Muutos tarvitsee enemmän tekoja kuin sanoja.